Sivun näyttöjä yhteensä

25. joulukuuta 2014

Aarrelaiva Balbanera, 1788 Chile

1000 tonnin Fregatti Nuestra Senora De La Balbanera, Upposi 23 joukuuta 1788 Channell Chacaon ulkopuolelle, Puerto Montt, Chile.

Tämä kuninkaallinen fregatti oli kapteeni Carlos Infanttenin komennossa jonka Varakuningas jaarli Teodoro de Croix(1784-1790) lähetti merelle Callaon satamasta syyskuun puolivälissä 1788.  Lastina kuninkaalliset palkkarahat Chiloen suureen varuskuntaan. Tarkemmin sanottuna San Carlos de Ancud (nyk. Ancud). Osa lastista oli kultakolikkoina, jonka määrää ei tarkkaan kerrota. Lastina oli myös vaatteita ja tupakkaa linnoitukselle, sekä erilaisia välttämättömiä tarvikeitta Chiloen saaren asukkaille.

3. marraskuuta 2014

"Salainen" luettelo Merivoimien Esikunnasta. Hylyistä Viron rannikolla 3 maaliskuuta 1944

Moi vaan
Yritän laittaa tänne seuraavien päivien aikana muutaman scannatun A4 tulosteen.
Näissä tulosteissa on aikanaan Salaiseksi leimattuja papereita, toisaalta tuohon aikaan melkein kaikki paperit olivat salasia. Näissä on Päämajalta saatu pyyntö Viron rannikon puolella olevista hylyistä.

Näistä fileista löytyy ainakin 61 hylyn sijainti, joko koordinaatteina tai muuten tarkka selostus, tosin viron kielellä.

En ole yhtään varma että saan näitä scannattuja papruja täällä näkymään, mutta samallahan minulla on tilaisuus opiskella tätä itseäni varten. Joten kärsivällisyyttä, jos nämä nyt vaikka ei näy tai toimi kunnolla. Palautettakin saa antaa.

26. lokakuuta 2014

Kuunari Agdan haaksirikko Kotkan edustalla 27.11.1913

Agda barkentiin, kotisatama Maarianhamina.

Agda oli matkalla Höganäsistä Helsinkiin lastina tulitiiliä ja muita tarvikkeita. Laiva haaksirikkoutui torstainan 27pv.nä marraskuuta 1913 Kotkan edustalle.
Kello 2 iltapäivällä rantautui ja upposi yhdelle kivelle suoraan Lupin ja Manniklubin välillä olevalle "Luska kalliolle". Tämä Luska-kallio nimi on venäjänkielisistä luotsien vuosiraportista käännetty. Paikka voisi tarkoittaa v. 1920 luvun kartoissa mainittu Luokenpöllö niminen luoto. Tämä luoto on Lupin ja Manniklubin välillä, joten olisi luonnollinen paikka luotsien mainitsemalle paikalle. Haaksirikko tapahtui sortovuosien aikaan jolloin Luotsilaitos oltiin täysin venäläistetty. Tästä johtuen luotsi ja majakkalaitoksen arkistoista kaikki materiaali tuolta ajalta on venäjänkielistä.

Kartta vuodelta 1920 Kotkan edustalta. Manniklubilla on ollut loisto



Miehistö pelastettiin perjantaina aamulla Aspö (Haapasaari) luotsien toimesta toiselle luodolle (pienelle saarelle), Meripelastustoimet aloitettiin välittömästi ihmishenkien pelastamisen jälkeen kelin salliessa. Mutta ainoastaan osa purjeista ja purjelangoista saatiin pelastettua, jonka jälkeen merenkäynti alkoi nousta ja höyryhinaaja joutui palaamaan Kotkaan. Höyryhinaaja Luppi vei Agdan miehistön Kotkaan. Luotsit saivat urotyöstään 75 markan pelastuspalkkion.


Päällikkö sairastui eikä voinut antaa meriprotestia heti, vaan meriprotesi jätettiin Kotkan  yleiselle notariaatille 2 joulukuuta 1913. Allekirjottajana kuunari Agdan päälikkö



Agda, kuunarilaiva.
Rak. 1891 Finströmissä. 346 nrt.
Omist. M. Eriksson, E. E.
Sjöblom, Sundberg ym. Finströmistä Ahvenanmaalta.
Päällikkö. K. A. Lindeman.
Haaksirikkoutunut 30.11.1913 Manniklubissa Kotkan edustalla.
Neljä haapasaarelaista pelasti miehistön.



//r.k


Kuunari Liberalin haaksirikko Hangossa


Meriprotesti Norjalaisen kuunari Liberalin haaksirikosta lokakuussa 1880.



14. lokakuuta jätti laiva Kotkan sataman merikelpoisessa kunnossa puulastissa ja oli matkalla Belgian Löweniin. Matka jatkui ilman vaikeuksia aina 20 päivään lokakuuta, jolloin se joutui kovaan eteläiseeen lumihiutaleitten vahvistamaan syystuuleen, Seuraavana päivänä 21 kello 4 aamulla päätettiin ottaa kurssi kohti Hankoa. Tänne saavuttiin klo 10 illalla ja jäätiin redille ankkuriin. Tuuli muuttui lumimyrskyksi, laitettiin molemmat keula-ankkurit. 24 päivänä tuulen tyynnyttyä jätettiin Hanko. Luotsi laivalla ja höyrylaivan hinaamana palattiin merelle. 

13. huhtikuuta 2014

Parkkilaiva Terese 28.10.1899 Aspö eli Haapasaaret

Laitan tämän tarinan tänne lähinnä sen takia että kyseinen laiva on mainittu erinäisissä julkaisuissa hylkynä makaavan jossain tuntemattomassa paikassa Haapasaarten luona.

Algier määräsatama
Lähti Haminasta lankkulastissa
Kotisatama Castelmarie
Päällikkö A Trapani
Alus syttyi palamaan ja ajautui rantaan Aspön saaren rannassa, kapteeni antoi laivalle hylkytuomion.

Parkki Mathildan haaksirikko Jussarössä 1890

Meriselitys käännetty alkuperäisestä

Otettuaan täyden lastin puutavaraa Sörnäisten satamasta Helsingistä, joka oli 168 St Petersburgin standarttia. Tarkastettiin lastin kiinnitys sekä laivan merikelpoisuus ja pumput. 22 elokuuta Perjantaina kello 18.00 tuli luotsi laivalle ja aloitettiin matkan teko. Höyryhinaaja veti aluksen Harmajan luokse jonka jälkeen luotsi jätti laivan siirtyen höyryhinaajaan. Laitettiin kaikki purjeet. Matkaa jatkettiin ilman mainittavia tapahtumia, kunnes 24 päiväänä peilattiin Pakerortin majakakkatorni kompassisuunnassa S½W. Etäisyys noi 10 distanssiminuuttia ja tuuli W till S 4 (Lounaasta 4 boforia). Kello 5½ käännettiin paapuurin halssille. Klo 8 illalla suunnattiin sama majakka etelässä noin 12 distanssiminuutin päässä. Tämän takia purjehdittiin täysillä märssypurjeilla, fokalla, täysi mesaanilla. kryssittiin luoteeseen. kello 12 yöllä alkoi sataa. Majakka peilattiin S.S.O½O. Kompassidistanssissa 18'.  Tämän takia purjehdittiin 2,5 solmun nopeudella suuntaan W.N.W. Näkyväisyys huononi. Juuri kun valmistauduttiin kääntymään uudelle kurssille styyrpuurin puolelle etelään. Yhtäkkiä alus osui vedenalaiseen kiveen, johon se tarttui lujasti kiinni.

7. huhtikuuta 2014

Miinalaiva Riilahden ankkurin menetys ja 25m ketjua Porkkalassa

Miinalaiva Riilahden ankkurin menetys 10.12.1941 Porkkalan Träskössä

Kerran Sota-arkistoista löysin seuraavan paperin ja se tuli tänään vastaan etsiessäni muita papereita.
Joten julkaistaanpa sekin täällä. En tiedä onko tämä roska vai muinaismuisto, mutta paikka on tietysti aika hankala sukeltaa. Syvyyttä paikalla on noin 20m.
//rk

Saavuttaessa 9.12.41 Träskön eteläpuolella olevalle ankkuripaikalle klo 18.15 vallitsi sakea sumu näkyväisyyden ollessa noin 150-200m. Tämän vuoksi miinalaiva Riilahti oli pakotettu ankkuroimaan heti kun aikaisemmin paikalle saapuneiden alusten ankkurivalot tuli näkyviin. Ankkuripaikalla oli 8 alusta. Paikanmääritystä ei voitu suorittaa kuin Smultrongrundetin loistosta ajan mukaan laskettu matka.

5. huhtikuuta 2014

Fregatti Bedfordin haaksirikko Porkkalassa 1865


20 lokakuuta 1865 oli kylmä tuulinen aamu kun vanhempi Luotsi Karl Dahlström, nuorempi luotsi Alexander Söderling, Luotsi Karl Victor Söderling ja Axel Dahlström näkivät Rönnskärin luotsipaikalta yhden laivan kaatuneena. Laiva oli noin 2 mailin päässä niin sanotuilla Kallbådan matalilla josta se valui Sommaröhällenille ja jäi sinne kiinni.

Fregatti Tshitshagovin haaksirikko 1769 Porkkalan riutalle


Kontra amiraali Elfinstonin Eskadroona oli matkalla Kronstadista välimerelle, saattueeseen kuului useita “Venäjän Kruunun” aluksia. Yksi niistä oli Fregatti Tshitshagov päällikkönään kapteeniluutnantti V.Porjakov ja jolla palveli hänen 134 henkinen miehistö.

1769 lokakuun 20 päivänä yöllä pimeyden vallitessa eksyi Tshitshagov eskadroonasta törmäten vedenalaiseen kariin. Alus alkoi heti rajusti vuotamaan, vettä suihkusi lankkujen välistä miehistön päälle herättäen heidät kylmään painajaiseen.

3. huhtikuuta 2014

Hopeapriki de Catherine haaksirikko 1782

De Catherine – Jussarön hopeapriki


20. heinäkuuta vuonna 1782 hollantilainen coopwerdie, eli kauppalaiva De Catherine oli määrätyssä purjehduskunnossa valmiina vastaanottamaan lastia Amsterdamin satamassa. De Catherine oli alustyypiltään priki, tyypillinen kaksimastoinen Itämeren liikenteeseen tarkoitettu rahtilaiva. Pietarilaisen Thomas Gotthard Sabeckin omistamaan laivaan lastattiin aluksi kattotiiliä ja kappaletavaraa. Lastina oli lisäksi Amsterdamilaisen laivanvarustaja Lodovic Hovin hopeaa, joka oli ilmeisimmin matkalla Pietarin kulta- ja hopeaseppien raaka-aineeksi.

21. maaliskuuta 2014

Sotalaiva Saratovin haaksirikko 27.10.1812 Helsinki


Lokakuun 27 päivänä seisoo Suomenlinnan sotasataman ankkuripaikalla 66 tykin venäjän laivaston Fregatti Saratov, jonka päällikkönä toimii II-luokan kapteeni O.I.Jaz’yikov

Puolenpäivän jälkeen aloitettiin laivalla lähtövalmistelut, sillä se oli myöhemmin iltapäivällä lähdössä vara-amiraali Kroun:n eskadroonan mukana merelle. Myöhäisen vuodenajan aiheuttaman aikaisen hämärän takia jokaiselle laivalle oli komennettu oma luotsi, sillä piti varmistaa turvallinen matka läpi ahtaan ja karikkoisen saariston. Lähtöhetkellä oli navakka etelätuuli ja kaikki näytti olevan kunnossa, joten Saratov lähti eskadroonan mukana liikkeelle. Matka taittui hitaasti ohi ahtaan Kustaanmiekan, luovien matkaa jatkettiin kohti Harmajaa. 

19. maaliskuuta 2014

Lista vuoden 1880 haaksirikoista, 17 hylkytuomiota

Lista vuoden 1880 haaksirikoista. Luettelosta puuttuu parkki Josefina, joka jo löytyy täältä blogista.Nämä ovat lyhyitä selostuksia havereista, joiden tiedot on kerätty Luotsilaitokselta, Tullilaitokselta tai jostain muusta lähteestä. Meriselitykset puuttuvat. Kyseiset laivat ovat saaneet hylkytuomion, joten niiden jäämistöt löytyvät merenpohjasta. 

Kartta v.1918 sukellusveneiden huoltolaivojen upotuksista Helsingissä


Kartta kopio ja kartta selite, joka löytyi muistaakseni sota-arkistosta Commodori Kalervo Kijasen henkilökohtaisista muistiinpanoista.

Huolto alus Emilie ei löytynyt kartan osoittamasta paikasta, joten kartta on näiden paikkojen suhteen todennäköisesti suuntaa antava.  Emilien hylyn kohdalla on ankkurikettinkiä meressä noin 60m. Mutta itse etäisyys tämän kartan ja varsinaisen paikan suhteen on aika tarkkaan yksi merimaili lounaaseen karttamerkistä. En usko että jäät olisivat onnistuneet siirtämään uponnutta hylkyä, josta jäi masto pinnan yläpuolelle Englannin lipun kanssa liehumaan.

10. maaliskuuta 2014

Arhangel Mikhaelin haaksirikko 25.10.1796 Porkkalassa

Arhangel Mikhael  25.10.1796 Porkkala

Venäjän laivaston fregatti Arhangel Mikhael, aseistus  44 tykkiä. Päällikkönä englantilainen kapteeniluutnantti N. Brown. Miehistöä 450 miestä. Fregatti oli matkalla englannista kohti laivan kotisatamaa Kronstadia, joka on Pietarin lähellä sijaitseva laivastoasema.

Aurinko oli laskenut muutamia tunteja aikaisemmin, sillä vuodenajan takia valoisa aika oli kovin lyhyt.  Laivalla kaikki tuntui olevan kunnossa. Miehistö joka ei osallistunut tähystämiseen tai muuhun vahtiin lepäili puoli nukuksissa ympäri laivaa omissa askareissaan. Vahtiperämiesten tekemien merkintälaskujen mukaan aluksen sijainti oli arviolta 6 mailia Naissaaresta luoteeseen (N.W). Tosin vallinneen pimeyden takia ei tarkempia havaintoja voitu tehdä. Naissaaren suuntaan tähystettiin aktiivisesti, sillä siellä olevaa majakkaa ei vielä oltu saatu näkyviin. Reippaan lounais (S.W) tuulen puhaltamana matkaa tehtiin kunnes varoittamatta laiva rysähti näkymättömälle vedenalaiselle karille. Yhdessä silmänräpäyksessä koko säikähtänyt miehistö oli täysin hereillä alkaen parveilla ympäri laivaa. Alus oli kiinni vedenalaisella karilla eikä maata voitu havaita missään suunnassa. Tarkkaa tietoa sijainnista ei ollut, tosin epäiltiin karilleajopaikaksi Tallinan matalaa jolloin Naissaari olisi jo sivuutettu. Osa miehistöstä tutki vahinkojen suuruutta toisten vähentäessä purjeita. Alus vääntelehti inhottavasti rutisten matalikolla, kääntyen lopulta ympäri lounaasta puhaltavan tuulen sekä aallokon työntämänä.

2. maaliskuuta 2014

Tsaarin laivaston rommi, Porkkala 1840

Tsaarin laivaston rommiannokset
Kaljaasi Carolina Fredrikan haaksirikko 24 lokakuuta 1840.

MERISELITYS
Paikka: Helsingin kaupungin Raastuvanoikeus  2.11.1840  Maanantai kello 10 aamupäivällä.
Paikalla Coopwerdie (kauppalaiva) laivuri David Christoffer Darmen Stettinistä, perämies Wendt ja matruusi Ulrik.

Kertovat seuraavaa:
28. Syyskuuta 1840 Stettinissä aloitettiin Preussilaisen Kaljaasi Carolina Fredrikan lastaaminen. Laiva oli matkalla Cronstattiin (Kronstad) Pietarin ulkopuolella sijaitsevaan laivastotukikohtaan ja lasti koostui pääasiassa viinasta.
7  Lokakuuta olimme saaneet laivan lastattua, lasti muodostui 220 rommi astiasta sekä “muutto”matkustaja fabricanten Carl Haroldista ja hänen vaimostaan sekä heidän matkatavaroistaan.
8. Lokakuuta aloitimme matkanteon, joka sujui normaalisti aina 24 lokakuuta asti. Tuulen suunnan ollessa O.S.O (itä-kaakko) ja puhaltaen reippaasti, olimme joutuneet purjehtimaan S.W (lounaaseen) 6 mailia edellisestä paikan määrityksestä. Kunnes kello 8 aamulla tuuli hiljeni salaperäisesti.

24. helmikuuta 2014

Hylkyjä joiden parissa työskentelin Etelä-amerikassa

Tänään selatessani vanhoja läppäreitäni, löysin tämän listan Ecuadorin hylyistä. Lista on Englanniksi, osittain Espanjaksi, joten yritin vähän kommentoida tuonne perään jotain Suomeksi. Nämä voisi luokitella oikeiksi aarrelaivoiksi niiden lastin perusteella. Mutta löytyyhän niistä toki kiinnostavaa tietoa museoillekin

23. helmikuuta 2014

Parkkilaiva Josefinan täydellinen haaksirikko Hangossa 1880. (lisätty kartta 2.3 ja kommentti sukelluksesta)


Parkkilaiva Josefinan täydellinen haaksirikko.

Matka Välimereltä Itämerelle

Parkkilaiva Josefina otti 13 lokakuuta v.1880 Yvitsasta (nykyinen Ibiza Espanja) täyden lastin suolaa ja suuntasi merikelpoisessa kunnossa satamasta merelle. Matka jatkui ilman
mainittavia tapahtumia ja 26 lokakuuta saavuttiin Mandaliin. Täältä piti saada
tieto siitä mikä olisi lastin määränpää. Lopullinen määräsatama ei kuitenkaan ollut vielä selvinnyt. Josefina sai uudet ohjeet ottaa suunnan kohtia Helsingöriä, jossa sen tulisi odottaa ohjeita matkan jatkamiseksi

19. helmikuuta 2014

Riilahden taistelunpaikan 1714 etsintäretki kesällä 2001.



RIILAHDEN TAISTELU 1714.

Tsaari Pietari I “Suuri”

Hän oli ottanut  laivaston kehittämisen sydämen asiakseen. Sekä oli mieltynyt suuriin kunnioitusta herättäviin sotalaivoihin, mutta tajusi etteivät sellaiset kykene toimimaan tehokkaasti suomen sokkeloisessa saaristossa. Sen vuoksi hän rakennutti Venetsian/ turkkilaisen? mallin mukaan suuren kaleeri laivaston, joka oli suunniteltu nimenomaan suomen sokkeloiseen saaristoon.


Vuonna 1709 Venäjän tsaari Pietari I pysäytti Kaarle XII sotajoukot lyömällä ne Pultavan taistelussa. Ruotsalaisten armeijan jäljelle jäänyt osa noin 15.000 miestä jäi sotavangeiksi ja Kaarle XII oli paettava rajan yli Turkkiin jonne hän jäi useaksi vuodeksi. Samanaikaisesti ryhtyi tsaari Pietari I suunnittelemaan suomen valtausta. Maaliskuussa 1710 hänen joukkonsa piirittivät Viipuria ja syksyyn mennessä koko Laatokan Karjala oli venäläisten käsissä. Kun Kaarle XII vihdoin lähti kotimatkalle Turkista oli venäläisillä jo melkein koko Suomi hallussaan.

16. helmikuuta 2014

Priki Fenix 25/9 1831 Tammisaari




Priki Fenix  haaksirikkoutui 25 syyskuuta 1831. Klo 05.00  (juliaanista kalenteria)
Päällikkö Kapteeniluutnantti, paroni K.N. Levendal.

28.8.1831 oli itämerellä vallinnut raju myrsky, jossa oli kadonnut venäjän laivaston kuunari Strela (Salama). Laiva oli ollut matkalla Pohjanmaalta Hiidenmaalle ja sen pelättiin haaksirikkoutuneen. Etsintää lähti suorittamaan yksi venäjän laivaston hienoimmista aluksista priki Fenix, jonka päälikkönä toimi kapteeniluutnantti paroni Levendal komennossaan 140 hengen miehistö
Hänen vastuulle annettiin mahdollisten meripelastuskorvausten maksamiseen ylimääräinen meripelastuskassa. Kuukauden kestäneiden etsintöjen jälkeen kuunarista ei oltu löydetty merkkiäkään,  Strela oli kadonnut jäljettömiin ja priki Fenix aloitti paluumatkansa takaisin Kronstadiin.

12. tammikuuta 2014

Sukellusveneiden huoltolaiva Emilie v.1918

Viistokaikukuva sukellusveneiden huoltolaiva Emiliestä.

Helsingin edustalle v 1918 upotettiin kolme sukellsuveneiden huolto alusta. Yksi Kuivasaaren länsipuolelle ja kaksi muuta ulommas merelle. Sukellusveneet 7 kappaletta upotettiin Harmajan eteläpuolelle, mutta ne on nostettu romuksi sukeltaja Suckmannin toimesta 1930 luvulla. On tätä Emilie laivaakin purettu. Hylyssä on edelleen paljon nähtävää, mm isoja tynnyreitä täynnä jotain valkoista ainetta. Ja paljon muuta mielenkiintoista tavaraa.
Hylky sijaitsee melkein väylän alapuolella n. 30-32m syvyydessä. Näkyvyys on yleensä alle 1m.


19.3-14 Huomasin tänään että nämä annetut koordinaatit ovat jostain syystä väärät. Tutkin asiaa ja laitan korjaukset tänne heti kun saan ongelman selvitettyä.
Pahoittelut mokastani

-r.k

19.3.-14 p.m Koordinaatit näyttäisi sittenkin olevan kohdallaan...
-r.k

Aarrelaiva Vrouw Maria viistokaikukuva

Tässä Vrouw Maria hylyn alkuperäinen viistokaukukuva vuodelta 1999.














Näitä viistokuvia on omissa "arkistoissani" arviolta noin 200 ympäri maailmaa, ehkäpä kuitenkin eniten suomen vesiltä. Ajattelin laitella niitä tänne aina kun aikaa riittää ja olen hyvällä tuulella. Kaikkia löytöjä ei taida löytyä mistään julkisista rekistereistä, vielä. (tää oli mainos)










Hernesaaren hylky. Viistokaikukuva

Viistokaikuluotasimme Helsingin Hernesaaren edustalla 1999 tai 2000 luvuna lkupuolella ja vastaan tuli tällainen proomu.





Syvyys on muistaakseni jotain 12-14m.
Paikka koordinaatit on WGS -84

10. tammikuuta 2014

Hiittisten hylky

Olimme vuonna 1997  luotaamassa viistokaiun kanssa Hiittisten edustalla. Löysimme tällaisen 2 mastoisen noin 3m pitkän hylyn.
Viistokaikukuvan mukaan keulan vasemmalla puolella oli joku ylimääräinen esine ja oletimme siinä olevan mahdollisen ankkurin. Sukeltamalla aluksessa sen keulasta vasemmalta puolelta löytyi tosiaan puutukki ankkuri.
Oikean puoleisessa informaatio laatikosta löytyy aluksen koordinaatit ja muuta tietoa.
Syvyyttä paikassa on noin 30m
paikkatieto on WGS-84 järjestelmässä.



8. tammikuuta 2014

Aarrelaiva Hanneke Wromen holkki v. 1468

Aarrelaiva Hanneke Wromen holkki v. 1468

Eletään keskiaikaa v. 1468. Raaseporin linna elää parasta aikaansa ja sieltä Uuttamaata isännöi ritari Lauri Axelinpoika Tott, Raasepori on perustettu Suomenlahden eteläpuolella sijaitsevan suuren kauppapaikka Tallinan (Reval) vastapainoksi ja toivottiin Hansakauppiaitten alkavan siirtyä myös tavaroinensa suomen puolelle kauppaa tekemään.
Helsinkiä ei ollut olemassa ja ainoat isot kaupungit Suomenlahdella Tallinan joka oli Suomenlahden hallitseva kauppakeskus olivat Turku, joka oli enempi varsinaissuomen puolella Tukholman vaikutus alueella ja Wiipuri, joka oli aivan suomenlahden perukoilla ehkä pieni Porvoo, joka perustettu jo 1380.
Tanskan kuningas oli riidoissa Ruotsi - Suomen kuninkaan kanssa ( perinteisesti) ja sotalaivojensa kanssa terrorisoi Itämerta sekä hallinnoi alueita Eteläruotsista ja lähisaaria.

6. tammikuuta 2014

Höyrylaiva Danmark 5.2.1881 Hanko
Hästö Busön luotsivanhin F. Boströmin muistiinpanoista. (Lutosi+Majakkal. KD 7/120 1881 sarja Eb 156)

Hästö-Busön luotsipaikalta olemme viime viikolla havainneet yhden höyrylaivan kiinni jäätyneenä ja liikunta kyvyttömänä. Laiva sijaitsee kiinnijäätyneenä noin 3 mailia etelän Stor-Gaddenilta. Laiva nosti isomastoon lipun sekä kuulimme tuolloin tykin laukauksia alukselta, mikä voi tarkoittaa tässä tapauksessa että jää puristaa ylös noussutta runkoa. Luotsimme menivät käymään aluksella jolloin saimme tietää sen olevan ruotsalaisen höyrylaiva Danmarkin kotoisin Karlskronasta. Sekä lastattuna hedelmillä ja ollen matkalla Venäjälle. Päällikkö sanoi etteivät he ole ampuneet tykillä, mutta yksi englantilainen höyry joka sijaitsee etelämpänä kyseisestä laivasta saattoi kaivata provianttia tai apua. Hän sanoi että heillä on kaikki kunnossa sekä provianttia vielä kuukaudeksi ja hän uskoo selviävänsä jään puristuksesta. Hän pyysi luotseja välittämään sellaisen viestin että jos hän voisi saada höyrylaiva Expressin hinaamaan hänet Hankoon. He ovat saaneet vaurion ropelliin ja hän ei voi käyttää omia koneita, siksi he nostivat lipun ylös. Jää nähtäväksi miten alus tulee selviytymään alkavasta S.W myrskystä joka aiheuttaa suuren jään paineen joka voi murtaa aluksen.

Seuraavaksi ote Hangon Majakkamestari Aleniuksen muistiinpanoista, joka hoiti hengenpelastus asemaa Hangon Russarössä.
Ruotsalaisen höyrylaiva Danmarkin miehistö on jättänyt aluksensa sen jälkeen kun seitsemän runko kaarta on katkennut sekä repeämä syntynyt styyrpuurin puolelle ja vesi alkanut virrata sisään. Miehistö jätti laivan 5 päivänä tätä kuuta (helmi) ja aloitti vaivalloisen matkansa kohti Russarön majakkaa, joka oli ainoa jonka he pystyivät myrskyssä havaitsemaan. Miehistö onnistui ylittämään jään ja saapumaan tänne. Kapteenin ja konemestarin majoitti Majakkamestari. Loput miehistöstä majoitettiin luotsien tiloihin.


Päällikkö J Schalin


Tullilaitos ilmoittaa aluksen uponneen noin 5 distanssiminuuttia S.O suuntaan Hangon majakasta. Aluksen uppoamisen syynä oli ollut kova myrsky ja jäämassat.


6.1.2014
Rauno Koivusaari


Distanssiminuutti on metreissä 1851,5m eli nykyinen merimaili.

4. tammikuuta 2014

Jäihin uponnut auto Kouvolan Utissa

Haukkajärven mysteeri auto

Syyskuussa 2013 olin luotaamassa uppotukkeja Haukkajärvessä ja sieltä pohjalta löytyi vihjeen perusteella tuollainen auton romu.  Paikka on keskellä järveä halkaisevan vesireitin varrella. Viistokaikukuvissa näkyy / erottuu autonromu, joten kävin sukeltamassa ihan mielenkiinnosta. Vesi oli todella surkea ja näkyvyys alle 1m. Syvyysmittaria minulla ei ollut ja arvioin veden syvyydeksi kait jotain max. 6-8m. Mutta pohjalla oli niin pimeää ettei ilman lamppua näkynyt muutenkaan mitään. Joten jouduin tovin siellä odottelemaa, jotta silmä vähän tottuisi pimeyteen. Hetken kuluttua huomasin auton perävaloista että kyseessä on tuollainen vanha Ford Cortina MK1(tai-2). Auto on ollut siellä tosi kauan ja kääntynyt upotessaan ylösalaisin. Niinhän ne yleensä tuppaa kääntymään.