Sivun näyttöjä yhteensä

19. maaliskuuta 2014

Lista vuoden 1880 haaksirikoista, 17 hylkytuomiota

Lista vuoden 1880 haaksirikoista. Luettelosta puuttuu parkki Josefina, joka jo löytyy täältä blogista.Nämä ovat lyhyitä selostuksia havereista, joiden tiedot on kerätty Luotsilaitokselta, Tullilaitokselta tai jostain muusta lähteestä. Meriselitykset puuttuvat. Kyseiset laivat ovat saaneet hylkytuomion, joten niiden jäämistöt löytyvät merenpohjasta. 




Priki Fylla               17/4          1880 Ahvenanmaa

Ahvenanmaan
luotsiaseman päällikkö
3.Maj. 1880
N: 16

17 Kulussa olevana huhtikuuta klo 1.30 iltapäivällä rantautui Tanskalainen priki Fylla, kapteenina P.J Friis kotoisin Dragön (Tanska) ja matkalla Kööpenhaminasta painolastissa Gäfleen mukanaan 8 miehen miehistö. Alus haaksirikkoutui Brättön saaristossa karille nimeltään Grytkubbssanket. Laiva on hylky ja siitä on pelastettu koko riki ja kaikki laivan inventaarit sekä että syy laivan rantautumiseen on ollut yksinään päällikön huonot muistiinpanot, merivirtaukset ja sumu. Tällaista saanen syvästi kunnioittaen ilmoittaa.

Luotsi ja Majakkal. KD 30/183 v. 1880. Kansallisarkisto

Degerbyn Tullikamari 24/4 ilmoittaa että Tanskalainen priki Fylla on haaksirikkoutunut Föglön läntisessä saaristossa.  
KD 3/161 v.1880 Tulliylihallitus / Kansallisarkisto.




Kuunari Expetance 8.5.1880 Seiskari

Huvudstadsbladet 12.5.1880

-Haaksirikko Norjalainen kuunaripriki Expetance kotoisin Stavangerista ja kapteeni Christian Jonassenin kuljettamana, kivihiililastissa matkalla Sunderlandista Pietariin on kahdeksantena tätäkuuta menetetty lähellä Seiskarin majakkatornia. Miehistö on pelastettu ja ovat maihinnousseet Viipuriin.



Jahti Alko 21/5 1880 Porkkala

Luotsi ja majakkal.
KD 16/287 v.1881

21.5.1880 Porkkala
Suomalainen jahti Alko; Kippari Johan Karlsson ja kaksi miestä; Matkalla Paraisilta Helsinkiin kalkki lastissa.  Alus upposi Porkkalassa Träskön pohjoispuolella. Alus sai pahan vuodon jonka takia alus ja lasti menetettiin, tieto tuli Porkkalan luotseilta.

R.K - Alus lepää Träskön pohjoispuolisessa salmessa n.10m syvyydessä, perä rantaanpäin. Aluksesta on kadonnut sekä ankkuri että hieno käsintaottu ankkurikettinki.



Priki Najaden 24.5.1880 Vaasa

Hbl 2.6.1880
-Haaksirikko. Priki Najade Rostokista kapteeni H. Schmidtin kuljettamana matkalla Aarhusista Luleåon painolastissa, on törmännyt 24 toukokuuta sumussa vedenalaiseen kiveen Qvarkenissa, joka saatiin irti muutaman tunnin kuluttua, mutta oli saanut vuodon, niin että Norrskärin luotsit, jotka tulivat laivalle, kieltäytyivät tehtävästään, aloittivat ankaran pumppaamisen, alusta ei kuitenkaan voitu pitää pinnalla. Luotsien neuvosta alus ajettiin maalle Norrskäristä itään, siellä ihmiset pääsivät maihin ja riki ja inventaarit saatiin pelastettua. Kapteeni ja hänen veljensä omistavat kaksikolmasosaa prikistä. Tämä osa laivasta on vakuuttamaton, mutta kolmannen osakkaan osuus on vakuutettu.



Parkki Rapide 29/6  1880 Ahvenanmaa

Ahvenanmaan
luotsiaseman päällikkö
9.juli. 1880
N: 104
Syvästi kunnioittaen saanen ilmoittaa että parkkilaiva Rapide päällikkönä Pettersson kotoisin Nauvon saaristosta Turun ja Porin läänistä ja matkalla Lyypekistä Poriin painolastissa 8 miehen kanssa, rantautui (karille ajoi) 29 kulussa olevaa kesäkuuta kello 8 iltapäivällä klippan Märketille södra qvarken, syynä karille ajoon oli sumu, aluksella on vaikea vuoto ja tulee todennäköisesti hylyksi.

Luotsi ja Majakkal. KD 45/185 v.1880. Valtionarkisto.



Albert Laiva  23/7 1880 Vaasa

Vaasan luotsipiirin
päällikkö
27.7.1880
N: 447

Näinollen saanen teille raportoida, että Ranskalainen laiva nimeltään Albert päällikkönään Josef Autissin kotoisin St.Malon kunnasta Hannfeurista painolastissa ja matkalla Luleåån, karilleajoi Storkallegrundilla 23.7 klo 4 aamulla sillä seurauksella että alus upposi 10 minuutissa. Syytä haaksirikkoon oli virtaukset. Miehistö on pelastettu s/s Oulun toimesta, joka yhden tunnin kuluttua saapui kyseiselle karille joka on nimeltään Nybriksgrund.
Loppu on kirjoitettu epäselvästi


Luotsi ja Majakkal
KD 69/214 v.1880



Kuunari Joutsen 9/9 1880 Vaasa
  
Hbl 16.9.1880

-Haaksirikko. Kuunari Joutsen 103 lästin vetoinen, rakennettu v. 1867,  B.Manellin, Alfred Hedman, A.G.Hultin ja D.Björklundin omistama, kotoisin Vaasasta kapteeni R.A Sjöbergin kuljettama ja matkalla Lubeckista kotipaikkaan mukanaan arvokas lasti kappaletavaraa. Ankkuroi 8:na päivänä tätä kuuta pimeyden takia lähellä Korsötä Vaasan saaristossa, joutui yöllä tuuliajolle eikä selvinnyt ennenkuin törmäsi karille Stötgrundilla. Kovan merenkäynnin takia jouduttiin mastot katkaisemaan, varttitunti sen jälkeen pirstoutui kajuutta yli laidan edellä mainittujen tapauksien seurauksena Norrskärin luotsi löysi alukselle, mutta hänellä ei ollut tilaa lastille. Luotsiveneellä pelastetiin kapteeni ja kolme miestä Stötgrundilta, luotsin muun miehistön ja yhden naispuolisen matkustajan pelastivat kalastajat. Sen jälkeen 9:nä päivänä aloitettiin ja 10:nä päivänä jatkettiin lastin pelastustöitä, joka niinkuin laivakin oli suurimmaksi osaksi vakuuttamaton

Vaasan luotsipiiri
Nikolaistad
13 syyskuuta
N: 480

Kuunari Joutsen, kapteeni C.A.Sjöberg, kotoisin ....? oli matkalla kappaletavaralastissa Lyybeckistä ja matkalla tänne, ankkuroi 8 tätäkuuta klo 8 iltapäivällä Stilsö?n lähelle ja sijaitsee suunnilleen 1 ½ Saksan mailia länteen Korsö:stä. Kello 10 iltapäivällä alkoi myrsky samana päivänä, jolloin ankkuriketjut kohtasi turma ja niin että alus ...? ....? ajautui karille  noin 800 sylin päähän pohjoiseen Skötgrundista jonne alus joutui hylyksi ja miehistö sekä luotsit pimeydestä tuli maihin luotsiveneellä joka kävi karilla ja sai vuodon.
.... Loppu on kirjoitettu epäselvästi.

Luotsi ja majakkal. KD 87/217 v. 1880.



Kuunari Glenmore 29/9 1880 Ahvenanmaa

Hbl 17.10.1880
-Epäonninen laiva. 29.Syyskuuta ajautui Englantilainen kuunari Glenmore kovassa myrskyssä Flyttarne karille Qvarkenissa. Miehistö pelastetiin, laiva sai suuria vahinkoja sillä seurauksella että katsastusmies antoi hylky tuomion.. Riki ja inventaarit on suurimmaksi osaksi pelastettu. Kaikesta huolimatta osa lastista uskotaan voida noutaa turvaan kun myrsky ja huono sää antaa siihen mahdollisuuden

Ahvenanmaan
luotsiaseman päällikkö
25.October 1880                 N: 152

Tiedoksi

29 kulussaolevana syyskuuta kello 11 iltapäivällä rantauitui Englantilainen kuunarilaiva Glenmore, kapteenina Thomas Stone kotoisin Favershamn nimisestä paikasta ja matkalla Örnsköldsvikistä  puutavaralastissa Englantiin 7 miehen miehistöllä, karilla Flitjorna kompassi suunnassa  N ½ O  noin 2 ½  distannssi minuuttia Hellmannin satamaloistosta. ( på Grundet Flitjorna i N ½ O på kompassen omkring 2 ½  från Hellmans hamnfyr) Laiva hylkynä ja miehistö pelastettu samoin laivan inventaarit pelastettu, syytä karille ajoon ei ole päällikkö pystynyt kertomaan, Tällaista saanen syvästi kunnioittaen ilmoittaa.


Luotsi ja Majakkal. KD 67/188 v.1880. Valtionarkisto.



Kuunariparkki Batavia 4/10 1880 Suursaari

Hbl  7.10.1880
-Merionnettomuus. Hollantilainen kuunariparkki ‘’Batavia’’ kapteeni E.Mintin kuljettama ja lastattu puutavaralla, on yöllä viime sunnuntaina vaikean kelin vallitessa rantautunut Suursaaren (NordWest) luoteisrannalle matkalla Trångsundista Englantiin. Rantaanajamisen seurauksena laivan etumasto meni yli laidan ja vahingoittui pahoin. Miehistö tuli pelastettua mutta laiva tuli hylyksi.
Samana yönä lähellä ajautui päin maata täyteen lastattu Hollantilainen parkki ‘’Imakos’’ joka oli ankkurissa Trångsundin redillä ottamassa lisää lastia. Laivalle tuli vahinkoja mutta ei tiedetä kuinka suuria.

Hbl 23.10.1880 Sama
-Pelastettu laiva. 13:pnä tätäkuuta tapasi sukelluslaiva Ahkera ja tullilaiva Suomi yhden kolmemastoisen puutavaralastissa olevan laivan, täynnä vettä tuuli ajolla Wederlaksin ulkosaaristossa. Se hinattiin Martinsaaren satamaan, siellä lasti ja omaisuus pelastettiin maihin.. Laivan nimi on Batavia Rotterdamista. Kerrotaan että laiva osui ensin Suursaareen, siellä miehistö täpärästi saatiin pelastettua maihin ja kansilasti pelastettiin, mutta sitten huono keli alkoi, laiva ajautui pois sieltä.



Kaljaasi Eveliina 12.10.1880 Ahvenanmaa Nyhamn

Eveliina Päällikkö Wiktor Karlssonin ohjaamana oli matkalla Tukholmasta Taalintehtaalle, kun haaksirikkoutui Nyhamnin luotsipaikan lähellä ja joutui hylyksi.

Suomen laivakalenterin tietoja
Päällikkö: V.Platan
Omistaja: K.A.Berglund
Kotipaikka: Maarianhamina
Rakennusvuosi: 1855
Vetoisuus: 55 rekisteri tonnia.

Tapaus on ollut ilmeisen vähäpätöinen koska siitä ei ole kirjoitettu juuri mitään. Ainoat kommentit on Tullihallitukselta, joka ilmoittaa kaljaasi Eveliinan uponneen Nyhamnin luotsipaikan lähelle ja miehistö on pelastettu. Tullihallitus KD 9/158 v1880.
R.K




Kaljaasi Apollina 13/10 1880 Jurmo

Turun luotsiaseman päällikkö                                                             
KD 125/176 v. 1880 Luotsi ja Majakkal.
den 22 october 1880
                      N. 384

Tiedoksi Raportti luotsivanhin Mattsonin puolesta 15.lokakuuta, ilmoitan kunnioittaen, että kaljaasi Apollina kuljettajana kippari Abrahamsson Ahvenanmaalta, ankkuroi 13 kuluvana olevaa lokakuuta ilman lastia saapuneena Narrö fjärdillle johon ankkuroi. Seuraavana yönä nousi kova tuuli ja myrsky lumisatteen kanssa jolloin paapuurin puoleinen ankkuriketju katkesi ja kaljaasi ajautui maihin, jossa se luultavasti tulee hylyksi.

                                                                

                                            Luotsi ja Majakkal KD 125/176 v. 1880. Valtion arkisto.





Höyrylaiva Trafik 22/10 1880 Uusikaupunki

Turun luotsipiiri
6. november 1880
       N:400

Lypertön luotsivanhimman raportin  mukaan 22. kulussaolevaa lokakuuta on tapahtunut, saanen kunnioittaen ilmoittaa että höyrylaiva Trafic kotoisin Turusta, karille ajanut ilman luotsia laivalla 22 lokakuuta. SW puolella Isolettogrundia Lypertön ulkopuolella. Lasti on pelastettu mutta laivaa ei ole voitu saada pois karilta.

Luotsi ja Majakkal. KD 132/177 v.1880

Tilastotietoja:
Höyrylaiva Trafik kotoisin Turusta;  Päällikkö O.F.Cederqvist ja 16 miestä; Oli matkalla Turusta Räfsöhön (Pori), Kristiinankaupunkiin ja Lubeckiin; Ajoi karille Isolettogrundilla Lypertön pohjoispuolella 22.10.1880 Klo 4 ½   aamulla, syynä oli että reimaria ei voitu havaita. Ilmoitus annettu Lypertön luotsiasemalta;  Aluksesta tuli hylky, lasti saatiin suurimmaksi osaksi pelastettua ja miehistö pelastettiin.
Luotsi ja Majakkal. KD 16/287 v1881


Å.U. 2.11.1880
-Höyrylaiva Trafikin karille ajo Lypertössä on nyttemmin mennyt hyvin huonoon tilaan. Laiva on edelleen karilla ja se höyrylaiva jonka piti tulla Ruotsista onnettomuus paikalle on työskennellyt yhtäsoittoa ilman minkäänlaista tulosta. Kuitenkin lasti mikä irti on saatu, on kuljetettu maihin ja vesi on noussut jo lastiruumaan


Bonusmateriaalia: 
Å.U(Åbo Underrättelse 2.11.1880)  Pelastettu laivan miehistö. Uddevallasta kirjoitettiin  23.lokakuuta. Priki Alma Thorburn tästä kaupungista, kapteeni Sjöstedt, pelasti 6pnä tätä kuuta kovan myrskyn vallitessa Pohjan merellä Lat. 56 astetta 46’ ja Long 2 astetta 49’ suomalaisen kuunari Evan kapteeni Larssonin, ja viiden miehen miehistön. Suomalainen kuunari tuli hylyksi ja yksi Alma Thorburnin jollista meni mukana kun sillä oli pelastettu kahdella reissulla hädän avussa olevat suomalaiset.




Kuunari Liberal 25/10 1880 Hanko

Åbo Underrättelser  8.11.1880
- Karilleajo. Kovassa lumimyrskyssä 25 pnä lokakuuta haaksirikkoutui norjalainen kaljaasi Liberal kapteeninaan Thorstenson karille Tallholmenissa lähellä Hankoa. Lasti  koostui pääasiassa puutavarasta joka oli lastattu Kotkasta, on pääasiassa pelastettu s/s Dragonille. Laiva on miehistön kertoman mukaan valmis hylyksi.

Tullihallitus KD 25/171 Hanko
Ilmoittaa että Norjalainen Kuunari Liberal päällikkönä laivuri A. Torstensen on 29 lokakuuta törmännyt karille 4 virstaa itään Hangosta.

Luotsi ja Majakkalaitos KD 16/287 v.1880
Norjalainen kuunari Liberal ajo karille  25 :nä lokakuuta Hangon ja Tvärminnen välillä. Laiva oli matkalla Kotkasta Belgiaan Läveniin, kun se myrskyssä ja lumipyryssä rantautui ja upposi lähelle Westerholmia. Luotsit eivät voineet antaa apua kovan merenkäynnin ja aallokon takia. Laiva tulee hylyksi.

Tullimiehillä ja Luotseilla on eri käsitys karille ajo päivästä, toisaalta raportit tehtiin usein monta päivää varsinaisten tapahtumien jälkeen jolloin on ollut vaikeaa muistaa oikeata päivää. Luotsien mainitsema Westerholm on oletettavasti nykyisin Västerland ja Tullien mainitsema 4 virstaa sattuu myöskin samoille paikoille ( 4 verst = 2,2 nyky merimailia)
Tammikuussa 1881 Tulli ilmoitti myyneensä osia rungosta, rikin ja muuta tavaraa kuunari Liberalista.
R.K

Merivahingon laskija
Da 11 v.1881
Yhteenveto norjalaisen kuunari Liberalin haaksirikosta lokakuussa 1880.

Protesti antanut päällikkö kapteeni A.Torstensen Hangon notaarille 25.lokakuuta ja meriselitys raastuvanoikeudelle Tammisaaressa 1.marraskuuta joka on vahvistettu perämiehen ja yhden miehistön jäsenen toimesta.

14. lokakuuta jätti laiva Kotkan sataman merikelpoisessa kunnossa puulastissa, matkalla Belgian Löweniin. Matka jatkui ilman vaikeuksia aina 20 päivään lokakuuta, jolloin se joutui eteläiseeen lumihiutaleitten vahvistamaan syystuuleen, jolloin 21 päivänä 4 aamulla päätettiin käydä Hangossa. Tänne ankkuroitiin klo 10 illalla, jolloin tuuli muuttui lumimyrskyksi, laitettiin molemmat ankkurit. Seuraavana päivänä jätettiin Hanko luotsi laivalla ja höyrylaivan hinaamana. 24 pnä.vaikea myrsky ja 25 pnä heitettiin osa kansilastista yli laidan siksi että laiva vaikeasti meni aaltojen yli ja tuskin kulki eteenpäin. Päivällä säätila ei laantunut, jolloin päätettiin luovuttaa ja kääntää kohti maata. Klo 7 illalla heitettiin jälleen osa lastista yli laidan, jotta voitiin oikaista laiva. Klo 11 illalla nähtiin lumipyryssä saari, heti senjälkeen ohitti laiva toisia saaria jolloin meri kuohui rajusti, heti laiva törmäsi kariin ja lopulta pysähtyi. Laiva hakkasi pahasti ja 3,30 yöllä oli laiva noussut kokonaan vedestä.. Kapteeni lähti Hankoon hakemaan apua. 26 pnä tuli höyrylaiva Hangosta, tarkoituksena yrittää saada laiva irti karilta. Osa lastista ja riki sekä inventaarit saatiin pelastetua mutta laivaa ei voitu pelastaa. 29 n katselmuksessa epäiltiin laivan tulevan  hylyksi. 4.marraskuuta ulkoisessa katselmuksessa todettiin laivalla olevan vakavia pohjatuhoja ja toivo sen pelastamiseksi on menetty.




Nanny Galliootti 28.10.1880 Tammisaari
Tammisaaren
luotsipiirin päällikkö
N: 270
Tiedoksi
Saanen ...... että Hollantilainen galiootti Nanny kuljettajana kapteeni H. Meijer matkalla Pietarista Kööpenhaminaan kovassa myrskyssä yöllä 27 ja 28 viimeksi kulunutta lokakuuta törmännyt kariin ja uponnut hyökyaaltoihin itään Segelskäristä ( sjunkit vid bränningarna öster om Segelskär). Miehistö pelasti itsensä veneellä ja rantautui saaristoon lähelle Skedesudiin (ei Hästö Busöhön niinkuin sanomalehdet kirjoitti). Luotsit Viimeksimainitusta maasta kysyivät miksei raporttia ole tänne saatu, vastattiin ettei mitään tietoa kyseisestä onnettomuudesta ole saatu koska alus törmäsi ja upposi pimeässä yössä eikä mitään ole voitu nähdä.
                                            Statskapten Lindman

Luotsi ja Majakkal. KD 96/153 v.1880

Tilasto
KD 16/287 v1881
Hollandskä Galiot Nanny; Kapten H. Meyer ja 4 miestä; Matkalla Pietarista Kööpenhaminaan; Törmäsi ja upposi Segelskärin ulkopuolella Hästö-Busön lähellä 27 ja 28 päivänä lokakuuta; Syy onnettomuuteen oli vesisade, pimeys ja myrsky; laiva upposi, miehistö pelastui isoveneellä ja tuli maihin Skedesundiin.


Å.U. 3.11.1880
- Haaksirikko. Hollantilainen Kaljuutti Nanny kapteeni H.H.Meyerin kuljettama ja kotoisin Winchotenista on 27. pnä lokakuuta klo puoli 4 aamulla, matkalla Pietarista Kööpenhaminaan kovan myrskyn vallitessa törmännyt kareihin Segelskärin lähellä sillä seurauksella että alus on puolessa tunnissa uponnut. Miehistö joka koostuu 4 miehestä pelastautunut veneeseen ja kalastajien avustuksella ohjattu Tammisaareen. Laiva joka oli 9 vuotta vanha ja 92 tonnin vetoinen, oli vakuutettu 9000 rahasta.




Höyrylaiva Alrune 5/11 1880 Porkkala

Luotsi ja Majakkal.
KD 16/287 v.1880

Englantilainen s/s Alrune; Kapteeni James P. Ellis; Matkalla Kronstadtista  Hollantiin lastina viljaa ja pellavaa; 5.11.1880 Osui vedenalaiselle kivelle Snöbådan( nyk. Juktisgrund) Mickelskäristä itään. Syy onnettomuuteen oli kova myrsky ja sumu; Tieto saatu Mickelskärin luotseilta; Laiva upposi ainoastaan pieni osa lastista saatiin pelastettua.

Hufvudstadsbladet 9.11.1880
- Uponnut laiva. Englantilainen laiva ‘’Alrune’’, joka perjantaina vasten yöllä ajoi karille Porkkalan majakan lähistöllä, on sunnuntaita vasten yöllä uponnut suurin osa lastia mukanaan. Kovassa myrskyssä joka silloin vallitsi, alus vaurioitui ja katkesi samassa yhtäkkiä kovalla ryminällä kahtia ja upposi. Matalikko jossa onnettomuus tapahtui oli täysin tuntematon luotseille ja merenkulkijoille.- Yhdessä Assistentin kanssa oli sekä venäläiset pelastus- ja sukellusalukset ‘’Dwina’’ ja ‘’Rabotnik’’ että pelastushöyry ‘’Neptun’’ kuuluen ruotsalaiselle yhtiölle, saapuneet paikalle. Täältä oli sitäpaitsi lähtenyt höyryt ‘’Swalan’’, ‘’Joe’’ ja ‘’Selma’’, mukanaan lastiproomuja ja suuri pelastusmiehistö, jossa oli noin 30 miestä Suomen kaartista. Huolimatta suurista ponnisteluista ei alusta onnistuttu saamaan karilta ja mitä lastin pelastamiseen tulee, onnistuttiin pelastaa 80-100 tynnyriä viljaa, jolla Alrune oli lastattu, ennenkuin katastrofi sattui. -Haaksirikon yhteydessä tapahtui surullinen tapaus, yksi pelastusmiehistöstä, joka lähti täältä karilleajaneelle alukselle, arvellaan hukkuneen aaltoihin. Huonoonninen, jonka nimi oli Nylund, oli kotoisin tästä kaupungista.

Tulliylihallitus
Da sarja
Kirjekopiokirja N: 362  v.1880 . Valtionarkisto

Tulliylihallitukselle
Englantilainen höyrylaiva Alrune kapteenina James P.Ellis kotoisin Leithistä, matkalla Cronstadtista Rotterdamiin lastina kauraa ja pellavaa on yöllä 5. marraskuuta karille ajanut Bergensgrundin luona joka sijaitsee 1 ¾ mailia Mickelskärin luotsipaikasta Porkkalassa.
Syynä onnettomuuteen on Myrsky ja sumu, tullikamari nöyrimmästi näin ilmoittaa.
Pelastushöyryt Dwina ja Neptun ovat pelastaneet osan lastista n.70 tynnyriä 16 päivänä tätä kuuta mennessä eikä suuria toiveita lopun lastin pelastamisesta ole, koska laiva on uponnut 8 sylen syvyyteen ja lasti on suurimmaksi osaksi ulkona laivasta.


Lloyds shipreg 1880-81 vuosikirja.
Alrune, Steamer                  Tonnage, gross 764t. Under Deck 479t. 
Pituus-leveys-syväys          L-195,5 :  B-27,7:  D-16,0 feet. ( pit. 64,5m. lev.9,1m syv.5,2m)
Owner G.Pedersen, Port of Registry Grangemouth,  
Built Aitken & Mansel Glasgow 1876 oct.                     Sjunken vid Porkala

R.K - Laivasta tuli hylky ja muutamia palkkeja niitteineen on löytynyt Bergensgrundin eteläpuolelta sekä vaijereita ja muuta romua. Hylkyä pelastettiin koko kevät talvi ja se myytiin romuna suomalaiselle varustamolle kesäkuussa 1881.
Hbl 1881/ Hki Yliopiston kirjasto:  "strandat sistlide höst en och half mil ut i Tavasten beläget i Kyrkslätt socken. Den sjunka fartyget som är endast några år gammalt, inköptes en person här. (finland).
Fartyget ligger kanska stort djup"





Parkki Tellus 30/11 1880  Ahvenanmaa

Ahvenanmaan
luotsipiirin päällikkö
N: 208
30 marraskuuta 1880

Norjalainen parkkilaiva Tellus kapteeni J.Jahnsson kotoisin Arendalista matkalla puulastissa Wiipurista La Rochelleen, haaksirikkoutui 13 tätä kuuta Österbåda klippor noin 2 distanssi minuuttia itään Fästornan tunnistusmajakasta ja miehistö johon kuuluu 10 miestä poislukien kapteeni hänen vaimo ja kaksilasta, on pelastettu nuoremman luotsin Björkön luotsipaikalta Johan Adrian Jansson toimesta suuren oman hengen menetyksen uhalla, vaikka että laiva meni hylyksi ja syy onnettomuuteen oli päällikön merkinnän mukaan virtaukset ja vesisade. Tällaista saanen syvästi kunnioittaen ilmoitaa.


Luotsi ja Majakkal. KD  80/ 191 v1880

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti